Tulosta
Kevään 2026 kehysriihipäätösten myötä perusväylänpidon määrärahoja alennetaan asteittain. Säästö on vuoden 2027 tasolla 30 miljoonaa euroa ja 38,5 miljoonaa euroa vuonna 2028.
”Perusväylänpidon rahoituksen leikkaukset ovat lyhytnäköisiä ja kiihdyttävät korjausvelan kasvua”, moitti RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell päättäjille ja medialle jaetussa riihitiedotteessa heti päätösten tultua julki.
Toisaalta sekä INFRA että RT kiittivät hallitusta uusien liikennehankkeiden käynnistämisestä ja jo päätettyjen investointien lisärahoitusta.
Hallitus rahoittaa isoa joukkoa liikennehankkeita ja käynnistää sotilaallisen liikkuvuuden kannalta tarpeellisia infrahankkeita. Merkittävä osa hankkeista on Itä-Suomessa. Hallituksen Itäisen Suomen ohjelman tavoitteena on edistää alueen kasvua ja elinvoimaa.
Polttoainetuki ja ammattidiesel – toinen eteni
INFRA on ajanut yhdessä RT:n ja kone- ja kuljetusalalla toimivien järjestöjen kanssa voimakkaasti määräaikaista polttoainetukea energiakriisin helpottamiseksi, sillä kriisi on iskenyt pahasti alan yrityksiin. Viestiä toistettiin myös riihen yhteydessä.
INFRA ja RT esittivät jälleen, että käyttöön otettaisiin vuoden 2022 mallinen, määräaikainen ja takautuvasti maksettava polttoainetuki.
”Riihestä ei saatu lupausta polttoainetuesta, mutta sen sijaan muun muassa maarakennuskuljetuksia hyödyttävä ammattidiesel eteni”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoo.
Riihessä linjattiin, että raskaan liikenteen ammattidiesel toteutetaan määräaikaisena, vähintään kymmenen vuoden mittaisena tukena. Sitä koskeva laki yritetään saada läpi vielä vuonna 2026.
Ammattidiesel tarkoittaa järjestelmää, jossa kuorma- ja linja-autojen käyttämän dieselin polttoaineverosta osa palautetaan kuljetusyrityksille. Myös maarakentajat voivat hakea palautusta kuorma-autoissa käytetystä dieselistä.
Palautusta haetaan yritystoimintaan ostetusta dieselistä takautuvasti. Haku voisi avautua niin, että ensimmäisen kerran valtio palauttaisi yrityksille rahaa 2028 jälkimmäisellä puoliskolla.
Väyläinvestointeja kahdessa vaiheessa
Hallitus sitoutui käynnistämään maanpuolustuksen kannalta välttämättömät infrastruktuurihankkeet sekä varaamaan niille tarvittavan rahoituksen kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään hankkeita 112 miljoonalla eurolla eri puolilla Suomea:
"Rail Nordica" eli eurooppalaisen raideleveyden suunnittelun laajentaminen Torniosta Kemiin saakka
valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-välin lisärahoitus (varalaskupaikka)
valtatie 21 Palojoensuu–Jatuni-lisärahoitus
Keltin silta, Kouvola
Kivisillansalmen silta, Kuopio
valtatie 21 Tengeliöjoen sillat
kantatie 92 Karigasniemen silta.
Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu eräitä muita hankkeita, jotka eivät ole julkisia.
Toisen vaiheen hankkeet Itä-Suomessa
Toisen vaiheen hankkeiden rahoituksen hallitus valmistelee syksyn budjettiriiheen mennessä. Tavoitteena on itäisen Suomen liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden kehittäminen Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteista lähtien ja alueiden erityispiirteet huomioiden.
Paketista kohdistettiin rahoitusta etenkin Karjalan rataan. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäen ja Joutsenon välillä jatkuu Lappeenranta–Lauritsala-osuudella. Lisäksi rakennetaan kohtausraide Imatra–Joensuu-välille.
Pohjoisosalla parannetaan Joensuu–Nurmes-välin toimivuutta ja välityskykyä sekä suunnitellaan Joensuu–Uimaharju-välin sähköistystä. Vuokatti–Kontiomäki-rataosa sähköistetään.
Itä-Suomen paketissa oli Karjalan radan lisäksi:
valtatie 23 parantaminen Heinävedellä välillä Rantala–Lajunlahti
valtatie 6 parantaminen Tolosenmäen kohdalla Kiteellä
valtatie 9 parantaminen Ylämyllyn kohdalla, Riistaveden siltahanke, Suonenjoen keskustan kohta (valtuus)
valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-hankkeen laajentaminen varalaskupaikalla (osana sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita)
maantien 506 parantaminen Karjalankadun liittymässä Juuassa.
Rahoitusta myös muualle Suomeen
Hallitus myönsi rahoitusta myös seuraaville ympäri maata sijoittuville hankkeille:
Loviisan meriväylän syventäminen
kantatie 51 Kelan risteys
valtatie 9 liittymäjärjestelyt Suonenjoen keskustan kohdalla
Vaasan satamaväylän syventäminen
Vaasan satamaradan sähköistyksen suunnittelu
valtatie 8 Ytterjeppon eritasoristeys
valtatie 8 leventäminen välillä Bäckliden–Brännbacken
Tähtelän liittymän lisärahoitus, Inkoo
Vuohimäen eritasoliittymä, Kirkkonummi
valtatie 2 Porin kohta
Lepplax eritasoliittymä
valtatie 13 Savitaipale–Lemi.
Turun satamaradan siirto ja Oulun henkilöratapiha – MAL-sopimushankkeet – saivat nekin lisärahoitusta.
