Tulosta
INFRA ry:n organisoi yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Destian kanssa 29.9. medialle taustainfon tiestön talvihoidosta.
Tilaisuus houkutti tapahtumapaikalle Ilmatieteen laitokselle yhteensä 15 journalistia, joista käytännössä kaikki viihtyivät aiheen parissa koko parituntisen session ja vähän päällekin.
Mukana olivat maakuntalehtiä kattavasti edustavat Lännen Media ja Uutissuomalainen sekä Maaseudun Tulevaisuus, Tekniikan maailma, Konepörssi ja joukko etenkin raskaan liikenteen aiheita seuraavaa mediaa.
Iso on kaunista
79 alaurakkaa, 1500 urakoivaa yritystä, noin 3000 työpaikkaa.
160 000 tonnia suolaa liukkauden torjuntaan ja 540 000 tonnia hiekoitushiekkaa.
Jos jotain, niin isoja lukuja irtoaa kaikista infran osa-alueista – myös tiestön talvihoidosta.
Lukuja nakkelivat ilmoille Väylävirastoa edustanut toimialajohtaja Virpi Anttila ja maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen, jotka esittelivät seikkaperäisesti urakoiden hankintamallia.
Jäsenkuntaa ja INFRAn kunnossapitojaostoa tilaisuudessa edustivat johtajat Timo Paavilainen YIT:ltä, Iisko Rossi Terranorista ja Seppo Ylitapio Destialta.
INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen kiteytti INFRAn yhteiseksi huoleksi rahoituksen ja tutkimuksen vähyyden. Ilmastonmuutos ja ailahteleva rahoitus tekevät olosuhteista hyvin haastavat, ja tiestön tulevaisuus edellyttää siksi uusia toimintatapoja ja innovaatioita, joita saadaan vain panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.
”INFRAn näkemyksen mukaan infraan liittyvän TKI-rahoituksen on jatkossakin tultava julkiselta sektorilta ja julkisten rahoitusmahdollisuuksien tulisi olla helpommin infra- ja rakentamissektorin saatavilla. Tarvitsemme lisärahoitusta väyläinfran kehittämishankkeisiin sekä koulutustarpeisiin, kuten esimerkiksi alan tohtorikoulutuksiin”, Raitanen tiivisti.
Olosuhteiden armoilla
Muuttuvia olosuhteita konkretisoivat Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Jaakko Nuottokari ja Tampereen yliopiston professori Pauli Kolisoja.
”Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt etenkin talvessa. Pakkasjaksot lyhenevät, sademäärät kasvavat ja suojasäiden määrä lisääntyy”, Nuottokari pohjusti.
Ilmastonmuutos lisää jäätymis-sulamissyklejä ja tierakenteen kuormitusta.
”Ilmaston lämpeneminen ja sademäärien kasvu pitää tiet märkinä ja altistaa ne nopeutuvalle nastarengaskulumiselle. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi kuivatuksen merkitys kasvaa, ja esimerkiksi lumivallien riittävän aikainen pusku alemmaksi tien luiskaan nousee tärkeäksi hoitotoimenpiteeksi”, Kolisoja jatkoi.
Kolisoja huomautti myös, että Suomen ohutpäällysteisiä teitä käyttävät Euroopan raskaimmat ajoneuvot, paljon raskaammat ja paljon runsaammin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Lujilla ollaan.
Aiheesta on luvassa lisää juttu syksyn edetessä, seuraa INFRAn viikkokirjettä!
