Tulosta
Millaisin konkreettisin liikenneyhteyksin ja -investoinnein Suomi sidotaan tiiviiksi osaksi länttä myös logistisesti? Nykytilanne ei näytä hyvältä: Suomen vienti, tuonti ja hyvinvointi on lähes täysin Itämeren merikuljetusten varassa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja johtava asiantuntija Päivi Wood, keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sekä merkittävä joukko liike-elämän ja vaikuttajajärjestöjen ylintä johtoa toivat näkemyksiään ja visioitaan Suomen liikennetarpeista esille EK:n luotsaamassa pyöreän pöydän keskustelussa helmikuun lopussa.
EU-komissiota tilaisuudessa edustivat Liikkuvuuden ja liikenteen pääosaston varapääjohtaja Herald Ruijters ja EU:n Puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto DEFISin pääjohtaja Timo Pesonen. Vieraille esiteltiin EK:n, RT:n ja Paltan aiemmin talvella julkaisemaa raporttia Suomen uusista liikenneyhteyksistä maailmalle.
Suomi uhkaa jäädä pussinperälle – nyt on toimittava
Suomalaisten viestinä oli, että maamme on kytkeydyttävä yhä vahvemmin länteen. Niin fyysistä kuin digitaalistakin saavutettavuutta on vahvistettava ja EU:n kauttakin tulee tähän järjestyä rahoitusta.
Kaikki tämä edellyttää kuitenkin Suomelta omaa, pitkän aikavälin visiota niistä liikenneverkon tulevaisuusinvestoinneista, joilla tavoite toteutuu. Toistaiseksi visioinnin kunnianhimo on ollut laimeaa.
Suomessa olisi myös yhä vahvemmin tunnistettava liikenneverkkojen kaksikäyttöfunktio: verkkomme palvelee niin siviili- kuin tarvittaessa myös sotilaallista liikkumista. Tämä on vahva peruste hakea ja saada liikennerahoitusta uusistakin lähteistä.
”Suomesta etelään Rail Baltica vie Baltian maita yhä lähemmäs Keski-Eurooppaa, Suomesta länteen Ruotsi kytkeytyy kiinteillä yhteyksillä Tanskaan, ja Suomesta itään raja on kiinni. Meidän on kytkeydyttävä yhä vahvemmin länteen, ja tähän liittyy EU-raideleveys, turvattu meriliikenne Itämerellä, kilpailukykyinen lentoliikenne ja uusien mahdollisten kiinteiden liikenneyhteyksien selvittäminen”, Päivi Wood luetteli tapahtuman jälkeen LinkedInissä.
”Eurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämisessä ja rahoituksessa tulevalla rahoituskaudella on painotettava sisämarkkinoiden toimivuutta ja kilpailukyvyn parantamista, kansainvälistä saavutettavuutta, häiriönsietokykyä ja sotilaallista liikkuvuutta muuttuneen geopoliittisen tilanteen seurauksena.”
