Tulosta
1. Hallituksen investointiohjelma etenee ja paisuu
Erityisen positiivista oli, että kehysriihessä päätettiin laajentaa investointiohjelmaa 300 miljoonalla eurolla. Summasta 100 miljoonaa euroa käytetään jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen. Loput 200 miljoonaa euroa kohdennetaan muun muassa seuraaviin infrainvestointeihin:
|
Investointikohde |
Investoinnin koko |
| Raideleveysselvitys
|
20 milj. € |
| Lieksajoen silta | 20 milj. € |
| Vt 25 osuus Meltola–Mustio | 16,7 milj. € |
| Vt 13 Savitaipale–Lemi | 14,5 milj. € |
| Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta | 14 milj. € |
| Vuohimäen eritasoliittymä | 10 milj. € |
| Maantie 152 Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä (Kehä IV) | 9,7 milj. € |
| Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari–Atria | 11 milj. € |
| Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen Satamatien ja Tähtelän liittymiä parantamalla | 2,8 + 3,2 milj. € |
| Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä | 4,8 milj. € |
| Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla | 3,3 milj. € |
| Kt 51 Kelan risteys | 3,0 milj. € |
| Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys | 2,2 milj. € |
| Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali | 0,5 milj. € |
2. Korjausvelkarahoitus saa jatkoa
Hallitusohjelman investointiohjelmaan sisältyvästä alun perin 520 miljoonan korjausvelkapaketista, jota kasvatettiin 50 miljoonalla eurolla viime vuonna, kohdistetaan ensi vuodelle jäljellä olevat 120 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 korjausvelkarahaa käytettiin 250 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 200 miljoonaa euroa. Tämä on näkynyt muun muassa maanteiden päällystysmäärien voimakkaana kasvuna. Jatkossa myös siltojen korjaushankkeet lisääntynevät.
3. Asuntorakentamisen kysyntää ja tarjontaa vahvistetaan
Asuntorakentamiseen käytetystä rahasta osa kohdistuu aina maa- ja pohjatöihin, joten asuntorakentamisen virkistyminen on infrarakentajankin etu. Hallituksen riihessä päättämien tuloveron kevennysten ja rahoituksen sääntelyn muutosten uskotaan vahvistavan asuntojen kysyntää ja tarjontaa. Vivutakseen asuntorakentamista kuopasta hallitus päätti seuraavaa:
- Pidennetään asuntolainojen enimmäiskesto 30 vuodesta 35 vuoteen.
- Sallitaan Finanssivalvonnalle asuntolainanakaton nostaminen 90 prosentista enimmillään 95 prosenttiin kaikille asunnonostajille.
- Pidetään taloyhtiölainojen sääntely nykyisellään, mutta mahdollistetaan tarvittaessa muuttaa asetuksella enimmäisluotto-osuutta (60–70 %), lyhennysvapaan kestoa (1–2 vuotta) sekä enimmäislaina-aikaa (30–35 vuotta).
4. Moni muukin riihipäätös hyödyttää infrarakentajaa
Infrarakentajien kannalta myös muut kehysriihen päätökset tuovat lisää töitä ja helpottavat yritysten arkea.
- Investointien kasvua ja yrittäjyyttä tuetaan alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa. Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen.
- Puolustusmenoja nostetaan 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Tästä rahasta osa käytettäneen hankkeissa, joissa tarvitaan infrarakentajien työpanosta.
- Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpano käynnistyy. Ohjelmilla tuetaan alueiden kasvua ja elinvoimaa. Hallitus panostaa maakuntien liikenneyhteyksiin. Osana investointiohjelman rahoitusta Savon radan nopeuttamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus sekä vastaavat määrärahat vuosille 2026–2029.
- Tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen maakunnalliset investointitiimit, joiden tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli tunnistamaan ja edistämään alueen investointeja.
- Lisäksi riihessä kirjattiin, että jäteveron veropohjaa laajennetaan 2027 alkaen. INFRAn kanta on, että ylijäämämaat tulisi tuoda jäteverotuksen piiriin. Vaikka asia edellyttää vielä jatkovalmistelua, kirjaus edistää INFRAn tavoitetta.
Lisätietoja aiheesta:
Valtioneuvoston riihitiedote
Rakennusteollisuus RT:n kannanotto
