Sopimuskausi

Infra-alan ja asfalttialan työehtosopimukset tulivat voimaan 1.3.2022 ja ovat voimassa 29.2.2024 asti. Palkankorotusten osalta on sovittu vain tämän vuoden palkankorotukset ja ensi vuoden korotuksista neuvotellaan erikseen ensi syksynä. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Palkankorotukset

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2 %. Suorituspalkat, työehtosopimusten rahamääräiset lisät ja henkilöstön edustajien erilliskorvaukset korottuvat myös 2 %.

Tiedotamme työehtosopimuksiin tulevat taulukot, rahamääräiset lisät ja erilliskorvaukset lähiaikoina. Julkaisemme myös koulutusvideon tes-muutoksista.


Infra-alan työehtosopimuksen tekstimuutokset

Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräisen säännöllisen työajan tasoittumisjakson enimmäisaika pitenee 20 viikosta 26 viikkoon.

Lisäksi työehtosopimukseen kirjataan selventävä kirjaus siitä että, että työajan tasoittumista laskettaessa säännölliseksi työajaksi lasketaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Keskimääräisen säännöllisen työajan ylityö määräytyy työaikalain mukaisesti. Työehtosopimukseen kirjataan niin ikään selventävä kirjaus siitä, miten ylityöt lasketaan:
Keskimääräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka. Viikoittaista ylityötä on työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja sitä seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.

Mikäli työaika ei tasoittumisjakson aikana tasoitu sovittuun keskimääräiseen työaikaan, maksetaan tasoittamattomista tunneista kuten viikkoylityöstä.

Vuosiloma

Infra-alan työehtosopimuksen vuosilomapalkka muuttuu prosenttiperusteiseksi 1.4.2023 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta. Jatkossa ei enää makseta vuosilomalain mukaista lomapalkkaa, vaan maksetaan lomarahaa, joka tarkoittaa vuosilomapalkan, lomakorvauksen ja aiemman lomarahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettua palkkaa. Lomarahan määrä on 14 % siihen asti, kunnes työsuhde on kestänyt vuoden.

Ohjeistamme lomarahan laskemisesta ja maksamisesta myöhemmin tarkemmin. Lomapalkan laskenta muuttuu vasta 1.4.2023 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta, mikä tarkoittaa pääsääntöisesti kesällä 2024 pidettäviä lomia. Lisäksi uuden laskentamallin mukainen lomaraha voi tulla maksettavaksi, jos työsuhde päättyy 1.4.2023 jälkeen ennen kuin työntekijä pitää lomaa.

Syöpäsairauden edellyttämät hoitotoimenpiteet

Työntekijälle maksetaan ansionmenetys syöpäsairauden edellyttämän lääkärin määräämän hoitotoimenpiteen takia, vaikka siitä ei seuraisikaan työkyvyttömyyttä.

Turvavarusteiden kunnossa- ja puhtaanapito

Valtioneuvoston asetus edellyttää, että työnantaja huolehtii turvavarusteiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Tämä määräys on ollut infra-alan tes:ssa jo aiemmin, joten siltä osin yritysten ei tarvitse muuttaa käytössä olevia toimintatapoja. Kunnossa- ja puhtaanapidon toteutustavasta voidaan sopia paikallisesti.

Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun vaalien järjestäminen

Työnantajan tulee luovuttaa vaalin järjestäjille viikkoa ennen sovittua vaalipäivää luettelo yrityksen työmaista ja niillä työskentelevistä vaalikelpoisista työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään. Tällä kirjauksella mahdollistetaan vaalien järjestäminen sähköisissä järjestelmissä.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusmäärät on yhdistetty ja niitä on selvennetty. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusmäärät ovat seuraavat:

Luottamusmiehen tai  työsuojeluvaltuutetun edustama työntekijämäärä

Vapautuksen määrä

alle 15 tarpeen mukaan, enintään 1 tunti viikossa
15–29

 2 tuntia viikossa

30–99

6 tuntia viikossa

100–199

 9 tuntia viikossa

200–299 

12 tuntia viikossa

300–399

 24 tuntia viikossa

400–499 

32 tuntia viikossa

Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi olla kokonaan työstä vapautettu, kun hän edustaa vähintään 500 työntekijää.

Luottamusmiehen yhteystietojen ilmoittaminen uusille työntekijöille

Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, Työajan tasaamislisä

Mikäli työaika järjestetään jatkuvaksi kaksivuorotyöksi siten, että työskennellään 12 tunnin työvuoroissa ja työaika tasoittuu kalenterivuoden aikana keskimäärin enintään 34,9 tuntiin viikossa, maksetaan tasaamislisä kuten keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tai keskimäärin enintään 36,4 tuntiin viikossa, maksetaan tasaamislisä kuten jatkuvassa kaksivuorotyössä.

Tämä määräys koskee vain jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön sopimuksen mukaisia työaikajärjestelyjä, joita tehdään teollisuuslaitosten prosessin osana.

Enintään 34,9 tunnin työaikaa koskeva määräys tulee voimaan siten, että 1.3.2022 lähtien tasaamislisän suuruus on 9 %, 1.3.2023 11,5 % ja 1.3.2024 alkaen 14 %. Tämä siirtymäaika ei vaikuta nykyisiin kaksi- ja kolmivuorotyössä maksettaviin lisiin, vaan koskee ainoastaan yllä mainittua tilannetta, jossa työskennellään 12 tunnin vuoroissa.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

4 §:n yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin korjataan lakiviitaukset nykyiseen yt-lakiin ja lisäksi 5 §:n mukaisen tilaajan selvitysvelvollisuuden ja vastuun osalta pidennetään saatavien ilmoittamisaikaa seitsemästä työpäivästä 14 kalenteripäivään.

Työryhmät

1. Palkkausjärjestelmän uudistaminen

INFRA ry ja Rakennusliitto ry jatkavat työryhmää, joka selvittää työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamista. Työryhmän ohjauksessa on mahdollista kokeilla paikallisesti sovittua palkkausjärjestelmää.

2. Matkakustannusmääräysten uudistaminen

INFRA ry ja Rakennusliitto ry jatkavat työryhmää, joka käy läpi matkakustannusten korvausmääräykset ja niiden uudistamistarpeet.

3. Suorituspalkkauksen käytön lisääminen

INFRA ry ja Rakennusliitto ry jatkavat työryhmää, joka selvittää keinoja suorituspalkkauksen käytön lisäämiseksi. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan työryhmässä sovittavia yhteisiä toimenpiteitä.

4. Työaikajärjestelyt

INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka käy läpi alalla käytössä olevat ja mahdollisesti käyttöön otettavat työaikajärjestelyt ja laatii työaikajärjestelyistä yhteisen ohjeistuksen.

Liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: alihankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työmarkkinoille on leviämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.

Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

Rakennusliiton jäsenmaksu muuttui tämän vuoden alusta euromääräiseksi aiemman prosenttiperusteisen maksun sijaan. Tämän johdosta sopimus ay-jäsenmaksujen perinnästä on päivitetty.


Asfalttialan työehtosopimuksen tekstimuutokset

Ruokatauot

Työehtosopimukseen kirjataan selventävä teksti ruokatauon lukemisesta työaikaan. Kyseinen määräys tulee työaikalaista. Jos työntekijä saa ruokatauon aikana poistua esteettömästi työpaikalta, tauko on palkatonta aikaa, jota ei lueta työaikaan. Muutoin tauko on annettava työaikana.

Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Mikäli työntekijä tosiasiallisesti työskentelee keskimäärin 24 työtuntia viikossa, hänelle maksetaan lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa, vaikka työntekijän työsopimuksessa olisi sovittu 24 tunnin alittavasta minimityöajasta. Erillinen palkanosa maksetaan niiltä kahden viikon palkkajaksoilta, joissa 48 tuntia ylittyy. Tämä tulkinta koskee kausiluonteista työtä.

Syöpäsairauden edellyttämät hoitotoimenpiteet

Työntekijälle maksetaan ansionmenetys syöpäsairauden edellyttämän lääkärin määräämän hoitotoimenpiteen takia, vaikka siitä ei seuraisikaan työkyvyttömyyttä.

Turvavarusteiden kunnossa- ja puhtaanapito

Työntekijälle annetaan vähintään yhdet ja tarvittaessa useammat suojavaatteet ja turvajalkineet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua (esimerkiksi suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vähäinen kuluminen).

Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä. Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.

Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun vaalien järjestäminen

Työnantajan tulee luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään. Tällä kirjauksella mahdollistetaan vaalien järjestäminen sähköisissä järjestelmissä.

Luottamusmiehen yhteystietojen ilmoittaminen uusille työntekijöille

Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

Matkakustannusten uudistamista koskeva työryhmä

INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka selvittää asfalttialan työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevien kirjausten kehittämis- ja uudistamistarpeet. Mahdolliset muutokset pyritään toteuttamaan kustannusneutraalisti seuraavan työehtosopimuksen alusta.

Työehtosopimuksen kokonaisuudistus

Työehtosopimuksen uudistus otetaan käyttöön 1.3.2022 alkaen. Uudistuksella ei muuteta osapuolten vakiintuneita tulkintoja. Mikäli työehtosopimuksen uusi teksti aiheuttaa tulkintaerimielisyyden, noudatetaan työehtosopimuksen 1.3.2020 – 28.2.2022 mukaista tulkintaa.

Liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: alihankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työmarkkinoille on leviämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.

Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

Rakennusliiton jäsenmaksu muuttui tämän vuoden alusta euromääräiseksi aiemman prosenttiperusteisen maksun sijaan. Tämän johdosta sopimus ay-jäsenmaksujen perinnästä on päivitetty.


Lisätietoja

Tiina Olin

Työmarkkinapäällikkö

Mikaela Aaltonen

Lakimies

Pia Kilpeläinen

Lakiasiainpäällikkö